Raakasuklaata valmistamassa

Terveellisemmän elämän metsästyksen myötä olen löytänyt raakasuklaan. Olen ollut todellinen suklaa addikti ja se on näkynyt ja tuntunut. Salaa kertyi ylimääräisiä kiloja eikä voinnissa ollut muutenkaan kehumista. Oli siis ratkaisujen aika. Ja koska addiktioni suklaata kohtaan on ollut niin voimakasta ja rakkauteni suklaaseen on edelleen olemassa, en voinut siitä ihan noin vain kokonaan luopua. Tilalle tuli maitosuklaata huomattavasti paljon terveellisempi vaihtoehto - raakasuklaa! Ja vieläpä itse tehtynä! 

Olen osallistunut ohjattuihin raakasuklaan valmistusiltoihin. Näin aloittelevana suklaan tekijänä on ollut mukavaa, että on saanut asiantuntevaa apua ja neuvoja. Ja miten hauskaa on ollut valmistaa suklaata yhdessä toisten kanssa. Siinä on saanut hyviä vinkkejä ja on jaettu kokemuksia siitä, millaisia suklaita on valmistettu ja mitkä ovat olleet hyviä makuyhdistelmiä. Itse olen laittanut suklaan sekaan mm. erilaisia kuivattuja marjoja, pähkinöitä, minttutippoja ja riisimuroja. Luomulaatuisina, mikäli niitä on ollut saatavilla. Valmiin suklaan olen pakastanut ja pakkasesta sitten popsinut silloin tällöin suklaata makean himoon. Ei tarvitse montaa palaa ottaa, kun suklaaähky on saavutettu. 

Raakasuklaa on terveellinen hyvä vaihtoehto makeanhimon taltuttamiseksi. Ja vieläpä hyvääkin. Eikä valmistuskaan ole vaikeaa. Näitä voisi tehdä useamminkin, vaan ei uskalla. Mitä enemmän niitä on pakkasessa, sitä varmemmin niitä tulee päivittäin popsittua. Tavoitteena kuitenkin on, että niitä olisi koko ajan vierasvaranakin pakkasessa. Saisi kahvipöytään laitettua hyvän ja terveellisen vaihtoehdon.  

Luomukauppa Eloisan sivuilta löytyy käyttämäni erittäin hyvä raakasuklaan resepti. Resepti on Eloisan omaa käsialaa, kuten kaikki muutkin Eloisan sivuilta löytyvät reseptit. Sieltä saa ostettua myös laadukkaat raaka-aineet suklaan valmistukseen. Kannattaa käydä tutustumassa, mitä kaikkea Eloisan sivuilta löytyykään. Eloisan nettisivuihin pääset tästä. Suosittelen! 

Herkkusuiden Tukholma

Perinteinen talviristeily lasten kanssa takana. Matka taittui mukavasti Silja Symphonylla, joka oli edellisen reissumme jälkeen saanut uutta ilmettä. Mukavalta näytti uudistunut laiva. Siisti ja viihtyisä. Kamera ei valitettavasti tallentanut ainuttakaan kuvaa koko laivamatkasta. Kannattaa käydä itse katsastamassa uudistunut laiva. 

Merimatka oli, miten sen nyt sanoisi, melkoisen myrskyisä. Aallot keinuttivat laivaa mukavasti, eikä siinä tälläinen pelkuri sitten uskaltanut kunnolla silmiään sulkea. Piti kuunnella ääniä ja tunnustella laivan liikkeitä. Paluumatkan keinutus oli rauhallisempaa, mutta silti sopivasti sellaista hereillä pitävää. Eipä tuo keinuminen onneksi häirinnyt muuta kuin yöunia. 

Tukholma. Se ihastuttaa joka kerta. Itse rakastan kävelyä vanhan kaupungin kaduilla ja kujilla, ihastella vanhaa arkkitehtuuria, nauttia pienistä putiikeista, aistia tunnelmaa ja kulkea päämäärättömästi ympäriinsä. Tällä kertaa aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämmitti jo mukavasti. Tällä kävelyreissulla löytyi aivan ihastuttava karkkikauppa, jossa oli pakko poiketa. Liike oli sisustettu ihanasti ja se oli täynnä ihania pieniä yksityiskohtia. Palvelu oli erittäin ystävällistä. Tässä liikkeessä tuli hyvä mieli. Pakkohan täältä oli myös kotiinviemisiä ostaa, vaikka karkkilakossa olenkin. 

Vanhan kaupungin kävelykierroksen jälkeen suunnistimme keskustaan, jossa lapset olivat olleet ostoksilla. Pakollinen kahvitauko Galleriassa sijaitsevassa kahvilassa. Suklainen brownie jäätelöllä, nam! On muuten sen verran makeaa, ettei sitä määrää pysty yksin syömään. Mielestäni annos on oikein sopiva kahdelle herkkusuulle! Vielä pari pakollista liikettä tyttöjen kanssa ja sen jälkeen paluu laivalle ja kotia kohden. Viikonlopun mittainen irtiotto arjesta teki oikein hyvää. 

Mitäs mieltä olette Tukholmasta? Mitkä ovat teidän pakolliset kuviot ja kohteet siellä? 

Loppiaispuuhaa

Meillä perinteisesti loppiaisena riisutaan joulu pois. Näin tänäkin vuonna. Joulukuusesta  luovun tänä vuonna haikein mielin. Jotenkin se tuntui tänä vuonna olevan erittäin kaunis. Ei siinä mielestäni mitään eroa ollut aikaisempiin vuosiin, mutta silti siinä oli jotain erityistä tänä vuonna. Vaikka tähti olikin vinossa koko joulun. 

Joka vuosi täytyy saada myös perinteiset joulupussukat esille. Olen ostanut ne vuosia sitten Pentikiltä. Edelleen ne tuovat joulun tunnelman parhaalla mahdollisella tavalla meille. 

Joulukalenteri - se oli P-A-K-K-O saada tänäkin vuonna. Näin tyttäret toivoivat. Pientä haastetta äidille, mitä joulupussiin joka päivä voisi laittaa. 

           Joulun lahjasukka. Pakko laittaa esille joka joulu. Tänä vuonna takan edustalla. 

 Jouluvalot - tai itse sanoisin niitä pimeän ajan valoksi. Niitä pitää olla. Ja ne saa vielä jäädä.  Tai ainakin lasipallot. Niin pitkäksi aikaa, kunnes päivä oikeasti pitenee niin, ettei niitä enää kehtaa sytyttää päälle. Tähdet ehkä pitää ottaa pian pois. Ne on ehkä liian jouluiset. 

 

Niin se joulun aika vierähti ja loma siinä samalla. Koti näyttää nyt ihan tyhjältä ilman joulukuusta. Ihanaa, kun arki saapuu ja sen mukana normaalit päivän rutiinit ja rytmit. Jännityksellä jään odottelemaan, mitä arki tuo tullessaan. Jotain uutta, siitä olen aivan varma, mutta mitä uutta, siitä kerron myöhemmin.

Vihdoinkin taas blogin äärellä

Vihdoinkin taas blogin parissa! Pienen tuumaustauon, kiireen ja pysähtymisen jälkeen on aika palata blogin ihanaan maailmaan. Pienen hetken jouduin miettimään, miten blogini kanssa pitäisi edetä. Mietin, että onko blogini nimi määrittelevä tekijä tälle blogille ja sitooko se minut rakentamaan ja sisustamaan? Kuitenkaan en halua vain niiden asioiden ympärillä pyöriä, koska ne ovat vain pieni osa elämääni. Mietin, että pitäisikö minun vaihtaa blogin nimeä. Ja entä jos en asukaan aina tässä kodissa, seuraisiko Villa Lumi minua silti sinne, minne menisinkin. Päädyin siihen, että kyllä se seuraisi. Koti on kuitenkin siellä, missä perhe on. Seinistä viis.  Blogissa ei tulevaisuudessakaan keskitytä ainoastaan siis sisustamiseen ja rakentamiseen, vaan blogi tulee olemaan läpileikkausta arjesta, elämästä. Ja nyt matka jatkuu… 

Rakentamista on riittänyt ja tuntuu, että riittää vielä pitkäänkin. Jotenkin tuntuu, että takki tyhjeni viime talven kiireessä ja työntouhussa sen verran hyvin, että kesä ja syksy otettiin sitten ihan rauhassa taloprojektin osalta. Mikä kiire sitä toisaalta tässä valmiissa maailmassa. Ja kuitenkin koko ajan tapahtuu jotain. Talo on asuttavassa kunnossa ja sisätilat ovat valmiit, niin hyvähän tässä on jo olla.

Hiljalleen availen täällä ovea myös talon sisätiloihin. Itselleni sisustaminen on harrastus ja teen sitä fiiliksen ja oman maun mukaan. Sisustusvalinnoissa ja -materiaaleissa olen mennyt täysin sen mukaan, mikä on minua itseäni. Ollut aina osa minua. Värimaailma on elänyt mukanani nuoruusvuosista lähtien. En sitä ole nytkään lähtenyt muuttamaan. Itselleni on kaikkein tärkeintä, että kotimme näyttää meidän kodilta. Oli se sitten viimeistä trendiä sisustuksessa tai sitten ei. 

Ensimmäisenä avaan oven talon oleskelu- / tv-huoneeseen. Siellä on ihana käpertyä sohvan nurkkaan viltin alle. Se on huone, jossa voin hyvin rentoutua. Koirallakin on oma paikkansa tässä huoneessa. Paras paikka päivystää, mitä pihalla tapahtuu. Tuossa lattialla olevassa pedissä se makaa ja vahtii. Ja hyvin vahtiikin. Koiran peti saatiin tehtyä vanhan sohvan divaanin istuinosasta.  Valkoinen sohva on Kruunukalusteiden Bianco divaanisohva. Tyynyt ja viltti on Ikeasta. Tarjotinpöytä on Tukholman tuomisia Designtorgetilta. Lyhdyt ja petoniset kynttilänjalat ovat Perfect Homen mallistoa