Viherpeukalo innostui - syyskukat vuorossa

Jotain pientä piristystä piti keksiä kiireiseen arkeen. Ja koska kesäkukat alkoivat olla jo ehtoopuolella, tai oikeastaan jo ihan poissa pelistä, käväisin ostamassa syksyä ja talvea ajatellen jotain pientä ruukkuihin sopivaa. Kesällä istutetut tuijat saivat jäädä ruukkuihin ja niiden seuraksi piti kaverit rinnalle keksiä.

Säänkestävä Calluna on takuuvarma valinta. Helppohoitoinenkin, kunhan muistaa kastella pakkasöiden tuloon asti. Itselleni pieni haaste, kun en oikein hallitse näitä kukkia ja kasveja. En parhaasta tahdostanikaan huolimatta ole viherpeukalo. Tykkään Callunasta sen luonnollisissa väreissään ja nappasin mukaani tummanpuhuvia pinkkejä. Vaaleat sävyt ovat myös kauniita, mutta talomme julkisivu on vielä  niin väritön - ilman verhousta siis - ja halusin, että kukat toisivat sitä kaivattua väriä talon edustalle. Callunan ja Tuijan rinnalle löytyi vielä hopealankaa, tuota ihanaa hopeaa söheröä. 

Saas nähdä, miten osaan näitä vaalia. Parhaani lupaan tehdä ja yritän pitää ne hengissä. Sinne yöpakkasiin asti. Sittenhän ne pärjäävätkin jo omillaan. 

Syksy saa nyt tulla. Lempeän lämpimästi ja mahdollisimman kauniisti. Toivottavasti saisimme nauttia mahdollisimman pitkään kauniista syyskeleistä. Mikä sen ihanempaa, kuin pirteä syyssää - sanoo kesäihminen.