Juhlan tuntua ilmassa

 

On tullut aika aloitella oman pienen tyttöni, joka jo nuoreksi neidiksi on kasvanut, rippijuhlien valmistelut. Askartelupaja on ollut monta iltaa käynnissä. Kutsut ovat valmistuneet ja saatu jo postiinkin. Osa kutsuista on löytänyt jo perillekin. Nopeimmat ovat ehtineet jo ilmoittautuakin ja seuraavan viikon aikana odotellemme lopuilta kutsutuilta vastauksia. Mieluisa yllätys taisi tulla Sveitsistä, jossa perheemme ensimmäinen au pair asuu. Hän tulee juhlimaan rippilasta kanssamme! Hän on osa perhettämme ja on ilo saada hänet jälleen luoksemme. 

Aina yhtä jännää aikaa, kun rippilapsi suunnittelee omia juhlia; värimaailmaa, tarjoiluja, kutsuja, kukkia, vieraita jne. Lista on pitkä. Kaupoissa huomaa kulkevansa koko ajan katsellen ympärilleen ja etsien sopivan värisiä ja tyylisiä lautasliinoja, kynttilöitä, kakkukoristeita, juhlamekkoja, asusteita jne. 

Juhlien järjestäminen ja valmistelu on ihanaa aikaa. Annan itsestäni 110% tähän puuhaan. Tarjoilujen suunnittelu ja leipominen täyttää arkeni ennen juhlia. Teen pääosin tarjottavat kaikki itse, enkä osaa lopettaa leipomista ajoissa. Siinä suhteen ehkä pohjalainen suuruudenhulluus ottaa vallan ja tarjottavaa pitää olla vähintäänkin sen seitsemää sorttia. Mieluummin tietenkin enemmän. Vaikka vähempikin riittäisi. 

Juhlajärjestelyissä olen ajatellut helpottaa omaa osuuttani juhlapäivän osalta ja olen palkannut nuorten tyttöjen NY-yrityksen Pieni hetki juhlaa - http://pienihetkijuhlaa.wix.com/hetkijuhlaa joka hoitaa juhlissa tarjoilujen esillepanon, kahvin keittämiset, tarjoilut yms. askareet. Itse saan nauttia juhlista ilman keittiössä hääräämistä. 

Olisi mukavaa saada vinkkejä ja uusia ideoita tarjottavista. Mikä on suosikkiherkkusi juhlissa? Mikä kruunaa juhlapöydän? 

Nyt viikonloppuna juhlimme tuoreita ylioppilaita. Useampi kutsu tuli tänä vuonna, joten huominen päivä meneekin juhlahumuissa! Ihanaa olla osallisena ylioppilaiden juhlapäivänä. Onnea ihan jokaiselle uudelle ylioppilaalle ja valmistuneelle! Olette juhlapäivän ansainneet!! 

Täällä taas

V-I-H-D-O-I-N-K-I-N-!! Kauan odotettu muutto. Onnellisesti ohi. Kuvat muistoina. Tästä johtuu myös tämä blogihiljaisuus. Mieli olisi tehnyt kirjoittaa, mutta tunteja ei saanut vuorokauteen puristettua yhtään enempää. Eikä voimia itseensä, vaikka kuinka yritti. Viimeiset päivät tuli tehtyä töitä raksalla pitkiä päiviä ja kotona piti kiireellä pakata tavaroita muuttolaatikoihin. Siinä ohessa piti vielä tehdä pari pakollista koulutehtävää, jotka piti saada palautettua huhtikuun lopussa, eli siinä samassa hässäkässä, kuin muuttokin piti hoitaa. Kaikesta selvitty ja ihan kunnialla. Olo on todella iloinen ja onnellinen. Oma uusi kotikin tuntuu niin kodille, vaikka ei ihan valmista vielä olekaan. Sormet syyhyä sisustamisen pariin, mutta opettelen, ettei kaikkea tarvitse saada heti ja kerralla valmiiksi. 

Muutto- ja rakennushässäkän keskellä sain nauttia myös valmiista pöydistä, joita ihanat ja rakkaat ystävät olivat valmistaneet. Ne toivat arkeen sellaista juhlaa, jonka voimin jaksoi läpi unettomien öiden. 

  

Lyhyesti pakko kertoa vielä, että sain osallistua ihanan Lauran puuhaamaan blogitapaamiseen Lankamaailmaan. Uusi harrastukseni sai taas lisää tuulta purjeisiin. Innostus on valtava, taidot eivät. Silti olen päättänyt olla sitkeä ja oppia. Blogitapaamisessa sain oppia korin virkkamiseen. Oppimisen ilo ja riemu oli valtava. Edellinen yritys kun näytti enemmän pallolta kuin korilta, eikä valmistunut koskaan. Ei siitä nytkään kaunis tullut, mutta valmis se on. Ja paljon enemmän muistuttaa koria kuin edeltäjänsä. Olen ehkä oppinut jotain… Kuvasatoa alla. Pahoittelen kuvien laatua…